Miksi tutkimuksen kansanomaistaminen on tärkeää ja miten se tehdään?

Elämme maailmassa, jossa on enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Joka vuosi julkaistaan kaksi ja puoli miljoona uutta tieteellistä tutkimusta. Samaan aikaan verkko mahdollistaa tiedon leviämisen sosiaalisissa medioissa ja ihmisten omien julkaisualustojen, kuten blogien, kautta nopeamman kuin koskaan aiemmin. Tästä huolimatta on paljon ihmisiä, jotka viittaavat kintaalla tutkimustiedolle tai asiantuntijoille ja tutkijoille. Myös asiantuntijoiden omat käsitykset … Jatka artikkeliin Miksi tutkimuksen kansanomaistaminen on tärkeää ja miten se tehdään?

Luovan yhteistyön kaava on yksinkertainen – mutta käyttöönotto haasteellista

On esitetty että lähitulevaisuudessa monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen, kriittinen ajattelu ja luovuus ovat kolme tärkeintä työelämässä tarvittavaa taitoa. Yritysten johtajat arvostavat ja pitävät luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia kaikkein tärkeimpänä yksittäisenä taitona. Mutta vaikka luovuuden merkitys tunnustetaan laajalti, sen käyttöönotto on haasteellista organisaatioissa. Kyselyiden perusteella vain neljännes ihmistä kokee voivansa toteuttaa luovuuttaan, vaikka työpaikoilla paineet olla … Jatka artikkeliin Luovan yhteistyön kaava on yksinkertainen – mutta käyttöönotto haasteellista

Luovat yksilöt eivät takaa työyhteisön menestystä

Kuvitellaan Maija, Mikko ja Tero. Heillä on erilaiset taustat ja osaamisalueet. Maija on humanistiselta alalta ja hän vastaa tuotemarkkinoinnista, Mikko on asiakkaiden kanssa työskentelevä myyjä ja Tero tuntee parhaiten yrityksen taloudelliset resurssit. Heidän tiiminsä tehtävänä on kehittää uusia tapoja lisätä myyntiä. Maijalla on runsaasti ideoita, ja hän saa tehtäväkseen valmistella taustaselvityksen. Maija tekee pitkän raportin … Jatka artikkeliin Luovat yksilöt eivät takaa työyhteisön menestystä

Viestinnästä ja valehtelusta

Nyt jo entinen ministeri Heidi Hautala joutui luopumaan perjantaina kehitysministerin salkusta "tiedotussotkujen" vuoksi. Epäonnistuneeseen tiedotukseen eron syynä viittasivat mm. vihreiden eduskuntaryhmän pj. Oras Tynkkynen, pääministeri Jyrki Katainen sekä politiikan erikoistutkija Erkka Railo HS:n haastattelussa. Tiedotussotkut olivat myös HS-analyysin lopputulema eroon johtaneista syistä. Jonkinlaisesta epäonnistuneesta tiedottamisesta todellakin on kyse, jos sanotaan ensin yhtä ja sitten toista ja … Jatka artikkeliin Viestinnästä ja valehtelusta

Järkevää viestintää

Organisaatioviestinnän suunnittelun perustana on usein ajatus ihmisestä järkevänä viestijänä, joka kaikesta persoonallisuudesta ja tunteista huolimatta toimii järkevästi viestejä lähettäessään ja niitä vastaanottaessaan. Kun tunteita nousee pintaan, järkevä toimija osaa strategisesti kätkeä ne, tai sitten hän käyttää tunteita hyväkseen vedotessaan muihin. "Tunneihmisille" suunnataan emotionaalisia viestejä, "järki-ihmisille" järkevää, argumentoitua viestintää. Näin ajattelee järkevä ihminen. Järkevän ihmisen ajattelussa … Jatka artikkeliin Järkevää viestintää