Osallistu tai kuole: onko asiantuntijan mentävä verkkoon?

Puhuin viime perjantaina 3.10. Turun kirjamessuilla Tiedetoimittajain liiton järjestämässä seminaarissa tutkijoiden sosiaalisen median käytöstä. Ajatus esitelmäni otsikon – Osallistu tai kuole? Itsebrändäystä ja itsesensuuria sosiaalisessa mediassa – takana oli, että vaikka asiantuntijoiden ja tutkijoiden läsnäolo verkossa on hyvä juttu paitsi heidän oman, myös heidän edustamansa organisaation julkisuuskuvan kannalta, verkossa olemiseen ja osallistumiseen sisältyy ongelmia ja hyviä käytäntöjä verkossa osallistumiseen ollaan … Jatka artikkeliin Osallistu tai kuole: onko asiantuntijan mentävä verkkoon?

Tiedeviestintä – opas tutkijalle

Viime syksystä asti olemme työstäneet Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen tiimin kanssa Tiedeviestintäaiheista blogia nimeltään Tiedeviestintä – opas tutkijalle. Blogi tarkastelee tiedeviestintää tutkijan näkökulmasta ja pyrkii rohkaisemaan tutkijoita astumaan ulos kammiosta ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun antamalla käytännön vinkkejä. Tutkijan harjoittamasta viestimisestä ja yhteiskunnallisesti vuorovaikutuksesta – yliopiston kolmannesta tehtävästä – ei  juuri palkita. Miksi tiedeviestintää siis kannattaisi harrastaa? Tässä … Jatka artikkeliin Tiedeviestintä – opas tutkijalle

Sosiaaliset alfat ja jakaminen verkossa: suosittua vai viraalista?

Osallistuin hiljattain Mobiilit mediasisällöt -tutkimusraportin julkistustilaisuuteen. Raportin mukaan mm. vain lehtiä luetaan mielellään kännykänruudulta, muuten mobiili mediankulutus on vähäistä, ja vain harva jakaa sisältöjä verkossa. Tutkimuksen mukaan 12 % vastaajista jakaa sanomalehtiuutisia viikoittain tai useammin, päivittäin vain muutama prosentti – mitä voi pitää melko vaatimattomana määränä. Silti noin puolet vastaajista kulutti toisten jakamia sisältöjä. Eli on olemassa … Jatka artikkeliin Sosiaaliset alfat ja jakaminen verkossa: suosittua vai viraalista?

Nettikyselyjen sudenkuopat

Luin suurella mielenkiinnolla Vapa Median juttua "joukkohaastatteluista". Jutussa käsiteltiin Yle Hämeen juttua siitä, saako aikuinen ärsyyntyä lasten käyttäytymisestä. Mutta oikeastaan kyseessä ei ollut juttu, vaan nettikysely. Juttu julkaistaan, kun vastaukset on koottu. Aihe – lasten häiritsevä käyttäytyminen ja se, pitäisikö vieraiden ihmisten siihen  puuttua – on toki mitä kutkuttavin, ja Vapa Median mukaan jo pelkkä … Jatka artikkeliin Nettikyselyjen sudenkuopat

Vastentahtoiset itsensä brändääjät – pieni mediaopas tutkijalle

Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät ovat tänä päivänä hyvin erilaisia ammatteja kuin 50 vuotta sitten. Ei ollut googleja eikä tietoyhteiskuntaa. Ei ollut tunkua akateemisille aloille. Ei ollut sosiaalista mediaa, eikä mediajulkisuutta nykymuodossaan. Ei ollut verkkoleimahduksia. Tiedon määräkin oli hallittavissa, ja usko kaiken taustalla vaikuttaviin piileviin lakeihin ja teorioihin oli vahva. Tiede oli viisaina ja älykkäinä pidettyjen harvojen … Jatka artikkeliin Vastentahtoiset itsensä brändääjät – pieni mediaopas tutkijalle

Tulevaisuuden viestijän työkalupakki on internetissä

1970- ja -80-luvuilla käytiin organisaatioviestinnän tutkijoiden kesken  nk. "paradigmasotaa". Kiistan osapuolet väittelivät siitä, pitäisikö organisaatioviestinnän kysymyksiä lähestyä määrällisesti tekemällä esimerkiksi kyselyitä, mittauksia ja kokeita vai laadullisesti tutkimalla puhetapoja, diskursseja, retoriikkaa ja muita kielen symbolisen merkityksenannon ilmentymiä. Kumpi oli oikeassa? Kummatkin tietysti, sillä sosiaalisen maailman kysymyksiä on aina parempi lähestyä monesta näkökulmasta. Lisäksi erilaiset kysymykset vaativat erilaisia tiedonhankinnan tapoja. Entä … Jatka artikkeliin Tulevaisuuden viestijän työkalupakki on internetissä