Viime syksystä asti olemme työstäneet Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen tiimin kanssa Tiedeviestintäaiheista blogia nimeltään Tiedeviestintä – opas tutkijalle. Blogi tarkastelee tiedeviestintää tutkijan näkökulmasta ja pyrkii rohkaisemaan tutkijoita astumaan ulos kammiosta ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun antamalla käytännön vinkkejä. Tutkijan harjoittamasta viestimisestä ja yhteiskunnallisesti vuorovaikutuksesta – yliopiston kolmannesta tehtävästä – ei juuri palkita. Miksi tiedeviestintää siis kannattaisi harrastaa? Tässä … Jatka artikkeliin Tiedeviestintä – opas tutkijalle
asiantuntijuus
Tiedettä kansalle, olkaa hyvä
Nyt kun filosofit on haukuttu lyttyyn ja valtion raporttitehtailu on joutunut muutenkin huonoon valoon, on hyvä hetki kirjoittaa pari sanaa tieteestä ja sen roolista yhteiskunnallisessa keskustelussa. Asia on ajankohtainen myös siksi, että Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) julkisti hiljattain "Kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman". Siinä listataan tärkeitä asioita yliopistojen ja muiden tiedeyhteisöjen nk. kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen edistämiseksi. … Jatka artikkeliin Tiedettä kansalle, olkaa hyvä
Vastentahtoiset itsensä brändääjät – pieni mediaopas tutkijalle
Tutkimus- ja asiantuntijatehtävät ovat tänä päivänä hyvin erilaisia ammatteja kuin 50 vuotta sitten. Ei ollut googleja eikä tietoyhteiskuntaa. Ei ollut tunkua akateemisille aloille. Ei ollut sosiaalista mediaa, eikä mediajulkisuutta nykymuodossaan. Ei ollut verkkoleimahduksia. Tiedon määräkin oli hallittavissa, ja usko kaiken taustalla vaikuttaviin piileviin lakeihin ja teorioihin oli vahva. Tiede oli viisaina ja älykkäinä pidettyjen harvojen … Jatka artikkeliin Vastentahtoiset itsensä brändääjät – pieni mediaopas tutkijalle
