Kolme tapaa tehdä päätöksiä ja yksi lupaava vaihtoehto

Yhteiskunnallinen päätöksenteko Suomessa perustuu yleensä yhteen kolmesta vallitsevasta mallista. Ensimmäinen on poliittisen vallan päätöksenteko, jossa vahvasti näkemyksellinen hallitus ohjaa politiikan suuntaan. Toinen on virkamies-asiantuntijapäätöksenteko, jossa virkamieskunnan viisautta täydennetään valikoiduilla asiantuntijoilla. Kolmas on korporatistinen malli, jossa erilaiset intressiryhmät, kuten työnantajat ja ay-liike päättävät asioista yhdessä hallituksen kanssa.

Photo by Hans-Peter Gauster on Unsplash

Monimutkaisen yhteiskunnan ongelmat ovat monimutkaisia, mutta kuinka niitä tulisi ratkoa?

Kahden ensimmäisen mallin ongelma on se, että päätösten valmistelussa ei välttämättä kuunnella kaikkia tarpeellisia ryhmiä. Päätöksistä tulee kapeakatseisia ja usein vallitevan kapeakatseisen ideologian muovaamia.

Kolmannessa mallissa kyllä kuunnellaan, mutta keskustelua ohjaavat eri lobbausryhmien intressit. Tällöin ei ratkota ensisijaisesti ongelmia, vaan pyritään löytämään kompromisseja, joilla vältetään riitely.

Ongelmien ratkaisemista helpottaa, jos kaikkien relevanttien tahojen näkökulmat ja osaaminen saadaan kattavasti mukaan heti päätöksentekoprosessin alkuvaiheessa. Ei siis päätetä etukäteen, millainen ratkaisu halutaan valmistella – eikä edes määritetä ongelmaa, vaan kutsutaan olennaiset asianosaiset mukaan jo määrittelyvaiheessa. Tämä yksinkertainen ohjenuora voisi säästää monta huonoa päätöstä, joiden jälkien korjailemiseen kuluu monin verroin enemmän resursseja kuin osallistavaan valmisteluun.

Dialoginen vaihtoehto haastaa päätöksentekijät ja valmistelijat: uskaltakaa määritellä ongelmia yhdessä!

Tätä neljättä vaihtoehtoista tapaa voisi kutsua dialogiseksi lähestysmistavaksi, jossa asioita lähestytään ilman tarpeettomia ennakko-oletuksia – tai jos oletuksia on, ne pyritään lausumaan julki ja niistä voidaan vapaasti keskustella. Aidossa dialogissa osallistujat tuovat esiin asiakokonaisuuteen liittyviä näkökohtia riippumatta omista intresseistä ja eduista. Päätöksenteon ja valmistelun laatu paranee, kun dialoginen kommunikaatio luo yhteistoiminnallista ajattelun voimaa, jossa erimielisyys on sallittua ja kunnioitettua. Pitäisikö kokeilla?

Katso lisää vinkkejä ja ajatuksia dialogista päätöksenteon tueksi artikkelisarjasta.

Ruurik Holm, FT, toimitusjohtaja, Deduktia Oy & Petro Poutanen, VTT, toimitusjohtaja, Optifluence Oy.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s