Kuka ottaisi luovuudesta kopin? Kolme pointtia kehittämisen tueksi

Kävimme tänään Nando Malmelinin kanssa puhumassa uudesta kirjastamme Luovuuden idea Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:lle. Nando kirjoitti aiemmin Henryn blogissa, että luovan potentiaalin hyödyntämisen esteenä organisaatiossa on usein luovuuden kannalta puutteelliset palkitsemisjärjestelmät, luovuuden kehittämisen strategioiden puute tai epämääräisyys ja vastuun puuttuminen. Kuka ottaisi luovuudesta kopin?

Tilaisuudessa puhututti luovuuden paradoksaalisuus. Asiaan syvällisesti perehtyneet asiantuntijatkin ovat ymmällään luovuuden ”sääntöjen” edessä: Eikö luovuus kukoistakin pienen paineen alla? Ei vaan eikö se mennyt niin että rauhallinen, resurssirikas ja turvallisuutta ja luottamusta vaaliva työyhteisö on luova? Ai eikö mennyt niinkään? Luovuutta luonnehtii parhaiten ristiriitaisuus ja paradoksit. Pakon edessä ihmiset voivat olla uskomattoman luovia, mutta kannattaako organisaatioita ajaa kohti kriisiä luovuuden takia? Tuskin. Luovuus vaatii aikaa ja rauhaa, mutta liika asioiden jaarittelu ei johda koskaan toimintaa, eikä sellaistakaan voi oikein työelämässä kutsua luovuudeksi.

pallo_koppi

 

Henkilöstöjohdon asiantuntijat ovat luovuuden kanssa tekemisissä runsaasti – onhan henkilöstön ja työyhteisöjen kehittäminen heidän ydinosaamisaluettaan. Henkilöstön kehittäjillä onkin tärkeä rooli auttaa organisaatioita luomaan käsitys siitä, mitä luovuus heille merkitsee, mitä sillä tavoitellaan ja kuka sen kehittämisestä vastaa organisaatiossa. Liikkeelle täytyy lähteä perusteista. Tämän jälkeen seuraavat kysymykset motivaatiotekijöistä: miten palkita työntekijöitä luovuudesta? Miten taata, että työntekijöiden sisäisen motivaatio säilyy ja työtehtävät ovat riittävän haasteellisia? Nopeita ja suoraan käyttöön otettavia malleja ei ole, joiden toiminnasta voisi mennä takuuseen.

 

Vaikka totesimme että pikaohjeita työyhteisön luovuuteen ei ole, esitimme kolmen kohdan listan luovuuden kehittämisen tueksi. Nämä asiat huomioimalla, voi päästä alkuun luovuutta koskevan ymmärryksen kehittämisessä ja tavoitteiden määrittelyssä:

  1. Älä aseta liian korkeita tavoitteita. luova prosessi on avoin eli sen keinot ja päämäärät elävät pitkin prosessia. Radikaaleja innovaatioita syntyy vain harvoin ja usein sattumalla on suuri rooli, älä siis tavoittele taivaita. Pieni kehitysaskel on myös hyvä juttu!
  2. Salli työyhteisön moniäänisyys ja opi hyödyntämään sitä. Ihmiset ajattelevat eri tavalla, ja se on juuri luovuuden kannalta hyvä asia. Kun insinööri pääsee miettimään markkinointia uusiksi voi seurata jotain hämmästyttävää ja oivaltavaa. Älä ole mustasukkainen osaamisesta, se lukitsee ihmiset karsinoihin.
  3. Johda vuorovaikutusta. Vuorovaikutus on hyvästä, mutta liika vuorovaikutus johtaa nopeasti samanmielisyyteen. Luovassa prosessissa on hyvä kerätä tietoa yhdessä ja katsoa, kuka mistäkin tietää mitäkin, mutta ideoita on hyvä kehitellä välillä myös omissa oloissa, jotta asioista ei aleta ajatella samalla tavalla liian varhaisessa vaiheessa prosessia.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s