Muuttuva viestintäala tarvitsee uusia taitoja

Viestintä- ja media-ala ovat murroksessa digitalisaation vuoksi. Uudet ammattinimikkeet kuten sisällöntuottajat ja datajournalistit haastavat perinteisiä ammattialojen raja-aitoja, eikä koulutuskenttä pysy työelämän ailahtelevassa vauhdissa mukana. Samaan aikaa yliopistojen ja korkeakoulujen uudistukset ja leikkaukset lisäävät paineita. Viime perjantaina osallistuin keskustelutilaisuuteen viestinnän, median ja muotoilun ammattilaisten täydennyskoulutustarpeesta Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

Päivän puheenvuoroista kävi selväksi, kuinka suuressa myllerryksessä media- ja viestintäala ovat. Tilaisuudessa vieraillut Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo kertoi puheenvuorossaan havainnostaan, jonka mukaan opiskelijat eivät enää näe yhtä selkeää eroa viestinnän, markkinoinnin ja journalismin välillä kuin aikaisempina vuosina. Edelleen löytyy niitä, jotka haluavat kaupungin pääsanomalehteen töihin, mutta työ viestintäkonsulttina tai media-alan pätkäyrittäjänä ovat myös tulleet tutuiksi.

Tilaisuudessa puhunut Allerin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä puolestaan sanoi, että media-alan selviytyminen omasta murroksestaan edellyttää – monen muuan asian ohella – asennemuutosta. Aalto-Setälän mukaan ”tekopyhyydestä” pitää päästä eroon, vaikka tietty lahjomattomuus journalismissa kuuluukin asiaan. Myös yritys voi olla journalistisesti kestävän tuotteen tilaajana. Esimerkiksi natiivimainonta ja journalistinen sisältömarkkinointi voivat parhaimmillaan tuoda uutta tuloa mediataloille ja samaan aikaan hyödyntää journalistista konseptiosaamista ja tinkimättömyyttä.

Tällä hetkellä ei ole selkeää, mikä viestinnän koulutuspolku johtaa mihinkin ammattiin. Media-alan ammattilaisesta voi tulla tiedottaja, ja tiedottajasta sisällöntuottaja-yrittäjä. Töitä tehdään siellä missä niitä löytyy, ja viestintäkentän työtehtävistä on tullut hyvin laaja-alaisia ja hajanaisia.

Verkon aikakaudella hyvät sisällöt ovat avainasemassa yleisöjen houkuttelemisessa, ja niiden tuottamiseen tarvitaan visuaalista, journalistista ja konseptisuunnitteluun liittyvää osaamista. Media-alalla korostuu nykyään myös taito kuunnella ja ymmärtää niin mainostaja-asiakkaita kuin kuluttajiakin, kun mediatalot ottavat suurempaa roolia kaupallisten sisältöjen tuotannossa. Toisaalta kun sisällöntuotanto on siirtynyt osin kuluttajien käsiin verkkoon, tarvitaan lisäksi ymmärrystä yhteisömanageroinnista ja moderoinnista.

Myös organisaatioviestinnän puolella korostuu nykyään strateginen näkökulma sisältöjen tuottamiseen ja viestintään, mikä edellyttää organisaatioviestinnän ammattilaiselta erinomaista kykyä ymmärtää laadukkaiden sisältöjen ja eri kanavien päälle sekä taitoa ja tietoa viestinnän mittaamisesta. Perinteinen tiedottaminen lehdistötiedotteineen ja vuosikertomuksineen tarjoaa liian rajallisen näkökulman organisaatioiden viestintään.

Nähtäväksi jää, mikä koulutus tarjoaa tulevaisuudessa parhaat avut mihinkin viestinnän ammattiin. Aalto-Setälä antoi yhden vinkin – hänen mukaansa kyky ymmärtää suuria kokonaisuuksia on kaiken keskiössä. Kun robotti tekee urheilu-uutiset, mitä lisäarvoa ihminen voi tuoda tähän prosessiin? Jäljelle jäävät luovuus ja kyky kytkeä asiat suurempiin kokonaisuuksiin – yliopistojen ja korkeakoulujen leipälaji, jota tulisi vaalia opetuksessa.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Muuttuva viestintäala tarvitsee uusia taitoja

  1. Hauska oli nähdä, millaisen blogitekstin teit kun samassa tilaisuudessa istuit! Itse viilailin tällaisen: https://aksucom.com/2016/05/13/reportaasi-viestinnan-median-ja-muotoilun-tulevaisuus/ jonka lopulliseksi otsikoksi muotoilin ”Nykytyössä yksilöllä ei ole väliä, yksilöillä on” – juurikin tämän sinun blogitekstisi luettuani. Koska kenties juuri siinä on se juju, ettei opiskeluilla ja opinahjosta ansaituilla papereilla voi enää niin ennustaa sijoittautumista työelämässä: nykytyössä on oleellista tiimin työ ja aikaansaannokset. Ei enää ole muodollisia positioita ja tehtävärooleja (”toimittaja”, ”valokuvaaja”, ”taittaja”) jotka täytetään ensin ja annetaan sitten tämän roolin mukaisia työtehtäviä. Vaan lähtökohta on itse työssä; annetaan tehtäviä ja ongelmia (”datajournalismijuttu”, ”asiakkaalle istuvaa natiivimainontaa”) joita ratkomaan laitetaan tiimi. Position tai roolin täyttämiseen tarvitaan paperi, luovan tehtävän ratkaisemisessa punnitaan osaamista, joka voi olla opittu jossain muualla kuin opinahjossa. Ei sitä tarvita, mitä valmistumistodistuksessa seisoo, vaan mitä ongelmanratkaisuun tarvitaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s