Sähköpostiton kurssikokeilu: Yammer-oppimisalustana

Pidimme syksyllä 2014 yhdessä Salla Laaksosen kanssa Helsingin yliopistossa kurssin Tiede sosiaalisessa mediassa, jonka idea oli lyhykäisyydessään opettaa käytännössä, millä tavalla tutkija voi hyödyntää verkkoa ja sosiaalista mediaa oman tutkijaprofiilinsa ja tutkimuksensa esiintuomisessa. Kurssin opiskelijoina oli tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja tiedeviestinnän opintokokonaisuutta suorittavia opiskelijoita. Kurssilla kokeilimme Yammeria perinteisen oppimisalustan sijaan. HY:n opetusteknologiakeskuksen mukaan Yammer on

yhteisöjen ja organisaatioiden sisäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen tarkoitettu mikrobloggauspalvelu. Yammerissa on eri verkostoille omat kanavansa, joiden sisältöä pääsevät lukemaan ja kommentoimaan ko. verkostojen jäsenet. Helsingin yliopiston verkoston sisältä löytyy erilaisia alaryhmiä, joista osa on avoimia ja osa suljettuja ryhmiä. Käyttäjät voivat muodostaa ryhmiä vapaasti jonkin teeman ympärille tai oman käyttäjäyhteisön tarpeisiin.

Käyttöliittymältään Yammer muistuttaa Facebookkia, ja sen käyttö onkin melko helppoa omaksua. Yammer-verkoston sisällä voi rauhassa keskustella, tykätä, jakaa linkkejä ja tiedostaja sekä kommentoida tekstejä ja perustaa alaryhmiä. Hoidimme kaiken kurssiin liittyvän viestinnän – lähiopetuskertojen välissä – aina käytännön tiedotusasioista tehtävien palautukseen, kommentointiin ja epäviralliseen vuorovaikutukseen Yammerissa. Kurssin aikana lähetettiin yksi sähköposti, eli siinä mielessä kokeilu oli hyvin onnistunut.

Joitain haasteitakin Yammerin käytössä aluksi oli. Esimerkiksi tiedon löytäminen oli haasteellista, kun päivitykset hukkuivat nopeasti täyttyvään feediin. Lisäksi eri työkokonaisuuksia oli vaikeaa hallita yhdessä feedissä. Ratkaisimme tiedon löydettävyyden pulman hyödyntämällä #hashtageja (esim. ”#Luentomateriaalit”) ja erittäin toimivaa haku-ominaisuutta. Toiseksi perustimme ryhmiä erilaisia tarpeita varten (esim. ”Lopputöiden palautus”, ”Kurssiohjeet”).

Kävin tällä viikolla esittelemässä Yammer-kokeilua Sulautuvan opetuksen ja oppimisen -seminaarissa Helsingin yliopistossa. Varovaisesti arvioiden sanoisin, että tämäntyyppiset, spontaanin vuorovaikutuksen ja itseohjautuvuuden mahdollistavat kurssialustat syrjäyttävät nopeasti tiedostojen jakoon ja tehtävien palautukseen keskittyvät perinteisemmät oppimisympäristöt.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s