Numerot alkavat puhua myös viestintäalalla

Mikään ei ole niin tehokas nyrkki kuin pehmeä ymmärrys yhdistettynä kovaan osaamiseen. Tämän ovat toiset viestintätoimistot ymmärtäneet. Sekä Pohjoisranta B-M, jo 1990-luvulta asti toiminut täyden palvelun viestintätoimisto, että Vapa Media, muutaman vuoden aikana kovasti kasvanut sisältöstrategiaan erikoistunut viestintätoimisto, rekrytoivat analytiikkaan ja tutkimukseen/analytiikkaan erikoistunutta osaajaa.

Viestinnän digitalisoituminen on tuonut markkinoinnista tutut seurantatyökalut ja mittaamisasenteen viestintämaailmaan, joka on perinteisesti ollut pehmeiden osaajien hallitsemaa. Tätä muutosta vauhdittaa ainakin kaksi merkittävää tekijää. Ensinnäkin, kuten Pekka Mattila taannoin kirjoitti, numeroiden kieli on se, jolla johtoryhmät ja liiketoiminnan osaajat vakuutetaan:

Tiukat ajat pakottavat yritykset koviin valintoihin. Mukavuusbudjetit katoavat jäljettömiin. Valitettavan usein leikkauslistalla ovat juuri pehmeisiin mittareihin luottavat hankkeet. Toiminnoista markkinointi, viestintä ja henkilöstön kehittäminen kiristävät vyötä. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla.

Kun tärkeitä mutta pehmeinä ja käsitteellisinä pidettyjä asioita vartioivat päättäjät oppivat puhumaan myös numeroin, heidän on mahdollista osoittaa tekemistensä vaikutus organisaation tulokseen. Kevyen salkun ministeristä sukeutuu näin raskassarjalainen.

Kvantitatiiviset mittarit ja analytiikka ovat siis kieltä, jota rahakirstun päällä istuvat ymmärtävät ja puhuvat. Siihen ”diskurssiin” myös viestinnän ammattilaisten on hyvä päästä mukaan.

Toinen tekijä liittyy viestinnän ja markkinoinnin integraatioon. Kun integraatiokeskustelu joskus 2000-luvun alkupuolella käynnistyi, näytti ehkä aluksi siltä että ennestään vahvat markkinointipuolen toimijat imaisevat viestinnän osaksi koko yrityksen markkinointia.

Nyt sisältöstrategiatoimistot hämmentävät palettia: viestinnästä onkin tullut entistä tavoitteellisempaa, tietyille yleisölle, tietyillä sisällöillä, tiettyjä kanavia käyttäen kohdistettua toimintaa. Lisäksi arvioinnista on tullut keskeistä tavoitteelliselle viestinnälle, sillä ilman (määrällisin) mittarein toteutettua arviointia, viestinnän panostuksia on vaikeaa todentaa ja oikeuttaa kiristyvien budjettien aikakaudella. Tämä tarkoittanee sitä, että viestintä- ja markkinointiosaajat saavat tulevaisuudessa taistella samoista budjeteista yhä enenevissä määrin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s