Onko laskennallinen yhteiskuntatiede viimein saapumassa Suomeen?

Laskennallinen yhteiskuntatiede (computational social scieces) ja ”digitaalinen humanismi” (digital humanities) ovat maailman yliopistoissa levinneitä uusia humanistis-sosiaalitieteellisiä tutkimusotteita, joissa hyödynnetään (isoja) digitaalisessa muodossa olevia laskennallisia aineistoja ja pyritään tietokoneavusteisesti mallintamaan ihmisten käyttäytymistä tai tutkimaan joitakin laajoja tekstimassoja. Menetelmiä ovat mm. perinteiset tilastolliset menetelmät, verkostoanalyysi ja toimija-perusteiset simulaatiot. Uusien ”insinöörimenetelmien” nousun taustalla vaikuttavat mm. kaiken digitalisoituminen (nyt tietoa on loputtomasti) ja tuon tiedon aiempaa vaivattomampi säilöminen, saatavuus ja sitä käsittelevän teknologioiden huima kehitys.

7762049790_6e174a7b2c_z

Photo: Paul Hudson. ”Alan Turing exhibition: Early Enigma Machine”. CC BY 2.0

Yhteiskuntatieteiden kannalta muutosta ei voi hahmottaa vain perinteisen kvanti–kvali-kahtiajaon kautta. Pikemminkin kyse on tällaisen turhan kuilun ylittämisestä sekä puhtaasti siitä, että nyt käsillä on aiempaa enemmän ja aiempaa tarkempaa tietoa, jota kykenemme tietokoneavusteisesti käsittelemään. Esimerkiksi etnografin ei tarvitse käsin koodata tuhansien sivujen kenttämuistiinpanoja ja haastatteluaineistoja, vaan hän voi tietokoneavusteisesti tunnistaa toistuvia teemoja tekstimassasta ja tämän jälkeen liittää niihin omia tulkintojaan tapahtumien ja ilmiöiden selittämiseksi. Onko tämä kvalia vai kvantia, kovaa vai pehmeää tutkimusta?

Suomeen tällainen tutkimusote on rantautunut hitaasti. Osaamisesta ja ymmärryksestä on ollut pulaa, ainakin siellä missä tutkimusrahoituksesta ja -hankkeista päätetään. Nyt Suomen Akatemia on käynnistänyt Digitaaliset ihmistieteet -ohjelman valmistelun. Ohjelman lopputuloksena syntynee tietoa siitä, mitä menetelmiä ja osaamista tarvitaan ja millaisia mahdollisuuksia uusi tutkimusote ylipäätään tarjoaa. Samaan aikaan myös tutkimuskentällä tapahtuu. Digivaalit 2015 -hanke on lähtökuopissaan, ja siinä Helsingin yliopiston viestinnän oppiaine ja tietotekniikan tutkimislaitos HIIT ovat lyöneet hynttyyt yhteen. Tavoitteena on tutkia kevään edustakuntavaalien yhteydessä vaalijulkisuuden ja valtarakenteiden yhteyksiä isojen aineistojen avulla. HY:n Helsinki Challenge -kilpailussa puolestaan kisaa Citizen Mindscapes -tiimi, jonka tavoitteena ei ole sen enempää tai vähempää kuin Suomen kansakunnan mielentilan analysointi Suomi24:n dataa ja uusia analyysimenetelmiä hyödyntäen. Samoin tietojenkäsittelytieteen laitos ja HIIT järjestivät valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille kurssin koodauksen alkeista, ja keväällä käynnistyy valtsikassa johdatus laskennallisiin yhteiskuntatieteisiin -kurssi. Jännän äärellä, voisi joku sanoa.

Laskennallisuuden ja digitaalisuuden läpimurron edellytyksenä humanistisissa ja sosiaalitieteissä ovat ainakin seuraavat asiat.

  • Tarvitaan sosiaalitieteilijöitä / humanisteja, joilla on riittävä ymmärrys koodaamisesta, ja koodareita, joilla on ymmärrystä sosiaalitieteellisestä / humanistisesta tutkimusotteesta. Monitieteiset tiimit ovat lähtökohta. Rajapinnoilla ovat ainakin kielitieteilijät, (yhteiskunta)tilastotieteilijät, sosiologit ja verkon ja uuden median tutkijat.
  • Tarvitaan sekä käytännön että teoreettisen tason kursseja siitä, mitä isot data-aineistot, laskennalliset menetelmät ja datan käsittely yhteiskuntatieteissä merkitsee a) metodien käytön kannalta, b) tieteenfilosofisesti ja c) teoreettisesti.
  • tarvitaan yhteistyötä käytännön toimijoiden ja yritysmaailman kanssa. Tutkimuslaitokset, kirjastot, kaupungit, yritykset, arkistot, virastot, ministeriöt ja muut keräävät koko ajan dataa, ja tätä dataa voidaan käyttää hyväksi tutkimuksessa. Samalla datan hyödyntäminen voi johtaa uusiin tuotteisiin, palveluihin ja innovaatioihin.
Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Onko laskennallinen yhteiskuntatiede viimein saapumassa Suomeen?

  1. Digivaalit2015 muistuttaa konseptiltaan jossain määrin aiemmin Sitran rahoituksella 2012 alkaen toteutettua ruohonjuuritason citizen science-henkistä Datavaalit-verkostoa (joka on tosin viimeisen vuoden ajan ollut talviunilla). Hankkeessa kerätyt datat julkaistiin verkossa avoimen rajapinnan kautta http://datavaalit.fi ja lisäksi monia avoimen lähdekoodin laskennallisia analyysejä (some-feedit, vaalikoneet, ehdokastiedot ja -rahoitus..): https://louhos.wordpress.com/tag/datavaalit/ Eli kansalaisyhteiskunta oli yliopistolaitosta vikkelämpi !

  2. Näin on, Leo! Muistan kyllä hienon Datavaalit-proggiksen! Toivottavasti Datavaalit tulee myös tänä keväänä, ja kaikille avointa rajapintaa datoineen sekä sovelluksia pääsee hyödyntämän!

  3. Moi Leo ja Petro myös! Tosiaan, Datavaalit on ollut todella hieno projekti ja yhteisö, jota onkin tullut seurattua! Kansalaisyhteiskunta on ihan aina yliopistoa vikkelämpi 🙂 Meillä on Digivaalit-hankkeessa ehkä hiukan eri fokus, kun tähtäämme tekstisisältöjen analyysin kautta julkisuuden agendan muodostumiseen. Mutta olisi kiva kuulla mitä Datavaalit-porukka on mahdollisesti keväälle suunnitellut ja miettiä löydettäisiinkö jotain synergiaetujakin, esim. jos pystymme täydentämään teidän datavarantoja projektin aineistoilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s