Asiantuntija estradilla: onko hyvä esitys pelkkää bluffia?

Sinulla asiantuntija on paljon sellaista mielenkiintoista, inspiroivaa ja tärkeää tietoa, jota ihmiset palavat halusta kuulla. Olet saanut tilaisuuden esiintyä ja aiot jakaa erityisosaamistasi yleisösi kanssa, kertoa heille muutaman tärkeän faktan, joita vain harva on oivaltanut juuri niin kuin sinä. Harmi vain että kukaan ei näytä innostuvan tarkkaan tutkituista tiedoista, eikä esityksesi herätä spontaaneja suosionosoituksia tai pääty seisaallaan suosiota osoittavan yleisön taputuksiin. Sen sijaan naapurisalin ”helppoheikki” kertoilee jonninjoutavia tarinoita lapsuudestaan ja saa ihmiset itkemään ja nauramaan ja jonottomaan juttusille esityksen jälkeen. Saatatkin pohtia, onko onnistunut esitys pelkkää bluffia. Onko omalla asiantuntemuksella ja osaamisella mitään merkitystä?

Tarinat, tarinat ja tarinat – ja tunteet

Antti Mustakallio kirjoitti hiljattain Sanahaltuun-blogissa TED-puhujia valmentavan Marcus Webb’in esittelemistä puhumisen “pehmeistä keinoista”. Niihin kuuluvat mm. yhteyden luominen kuulijaan, puhujan haavoittuvuuden näyttäminen sekä puhujan ja kuulijan molemminpuolinen, läheiseksi rakentuva suhde ja luottamus, joka näkyy yleisön haluna “seurata” puhujaa. Näistä aineksista syntyy esityksen vaikuttava viesti. Mustakallio korosti tarinoiden merkitystä, niihin kuulijan on helppo heittäytyä mukaan.

Tarinoiden merkitys on selvää – ovathan ne todistetusti yksi tehokkaimmista tavoista siirtää tietoja ja opetuksia yli sukupolvien. Myös tieteellinen tutkimus tukee tarinoiden merkitystä. Tarinat käynnistävät aivoissamme ”mielihyvähormoni” oksitosiinin tuotannon lisäten näin luottamuksen ja empatian tunnetta toisia ihmisiä kohtaan. Parhaiten toimivat tarinat, joissa on päähenkilö, johon voimme samaistua ja joka selviää vaikeuksien kautta voittoon.

Lukiessani Mustakallion kirjoitusta mieleeni muistui Chris Bailey, mies joka katsoi 70 tuntia TED-puheita yhteen putkeen ja kirjasi ylös 100 asiaa, jotka hän niistä oppi. Mitä sanottavaa hänellä on hyvistä ja vaikuttavista puheista? TED Blogin haastattelussa hän kertoo, että ne puheet, jotka saivat hänet tuntemaan ja liikuttumaan tai nauramaan, olivat vaikuttavimpia ja jäivät myös parhaiten mieleen. Yllättävää? Ei ehkä kovin.

Tarvitaanko hyvään puheeseen sanomaa?

Onko asiantuntijankin kannalta siis käytännössä yhdentekevää, mitä hän sanoo, kunhan yleisö saadaan temmattua tunteen tasolla mukaan? Chris Steward ja Mike Wilkinson esittävät kieliposkessa puhetaidon ”lentokenttäpokkarissa” Bluff your way in public speaking että onnistuneella puheella ei tarvitse olla sanomaa, eikä puheen sisällöllä tarvitse olla mitään relevanssia yleisön suhteen; jos näihin ”harhaluuloihin” sortuu, tuhlaa vain aikaansa yrittäessään valmistella puhetta, jossa on sanoma ja jonka yleisö vieläpä ymmärtäisi. Ironisesti he nostavat parhaaksi mahdolliseksi puheiden pitäjien ylistyssanoiksi Winston Churchillin pilkkasanat Lordi Charles Beresfordille ja kehottavat pyrkimään samaan:

He can best be described as one of those orators who, before they get up, do not know what they are going to say; when they are speaking, do not know what they are saying; and when they have sat down do not know what they have said.

Tämän neuvon voi tulkita niin, että puheen vaikuttavuuden lähde on (usein) jossain muualla kuin itse puhujan tarkoittamassa sanomassa.

Faktat ja tarinat samaan pakettiin

Puhetaidon ammattilaiset ovat yrittäneet aikapäiviä opettaa, kuinka puheen sanomalla on kuitenkin keskeinen merkitys puhessa. Tämä liittyy tavoitteelliseen ajatteluun viestinnästä. Tavoitteellisen ajattelun mukaan asiantuntijapuheella voisi olla vaikka seuraavanlainen tavoite: saada yleisö vakuuttuneeksi siitä, että maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset toimisivat yhdessä tavalla, jonka asiantuntija uskoo olevan parempi kuin nykyinen asioiden tila. Tämä tavoite edellyttää jossain määrin myös sisältöä itse puheelle.

Siten kannattaakin lähteä siitä, että onnistunut esitys sijoittuu jonnekin tarinoiden ja faktaraporttien välimaastoon. Tarinat auttavat muodostamaan yhteyden kuulijoihin, faktat antavat kuulijoille uutta, tärkeää tietoa. Tarinoilla ja faktoilla on kummallakin funktionsa. Miten nämä saisi yhdistettyä yhdessä ja samassa puheessa?

Puheammattilainen ja kouluttaja Nancy Duarte avaa erinomaisessa TED-puheessaan vaikuttavan puheen rakennetta. Hän esittää mallin, joka menee yksinkertaisesti näin:

  1. Aloita kertomalla, millainen maailma on nyt ja missä todellisuudessa elämme
  2. Kerro millainen maailma voisi olla – ja rakenna mahdollisimman iso kuilu todellisuuden ja utopian välille
  3. Toista loppuesitelmä kohtia 1 ja 2 eri esimerkkien ja faktojen kautta
  4. Lopeta utopiaan kertaamalla vielä, miten ihana maailmasta tulee kun ratkaisemme yhdessä ongelmat (puhujan tarjoamalla lääkkeellä), ja jos haluat, voit vielä tehdä lupauksen muuttaa maailmaa.

Duartee päätyi tähän rakenteeseen analysoimalla mestaripuhujia kuten Steve Jobs ja Martin Luther King, ja perustaa ajatuksensa siihen, että ihmiset vastustavat luonnostaan muutosta ja ovat taipuvaisia tyytymään nykyhetkeen – siksi heitä täytyy suostutella toistamalla viestiä useaan kertaan. Omassa esityksessään Duarte käyttää useita oivallisia tehokeinoja:

  • Hän aloittaa luomalla jännitteen esittäen väitteen, joka vaikuttaa aluksi kliseiseltä mutta paljastuukin oivaltavaksi
  • Hän kertoo henkilökohtaisen tarinan omasta menneisyydestään
  • Hän esittää pääväitteensä ja argumentoi sitä faktoilla sekä omalla laajalla kokemuksellaan
  • Hän kehystää tutkimuksensa tulokset ”paljastuksiksi”
  • Hän käyttää runsaasti metaforia
  • Hän lopettaa henkilökohtaiseen tarinaan, jossa hän itse on kulkenut vaikeuksien kautta voittoon.

Duarten video on paitsi opettavaista katseltavaa, myös sisällöltään sekä informatiivinen että tunteisiin vetoava. Siitä on hyvä aloittaa kehittyminen vaikuttavaksi puhujaksi.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s