Kirjoitin tiedeviestintä-aiheisessa blogissamme akateemisen tutkimuksen ja tutkimusraporttien näkyvyydestä ja näkymättömyydestä. Viime aikoina on keskusteltu siitä, kuka tutkimuslaitosten, ajatushautomoiden ja muiden tietoa tuottavien organisaatioiden PDF-raportteja oikein lukee. Raportteja, kuten tieteellisiä artikkeleitakin, tuotetaan suuria määriä ja esimerkiksi uusia ajatushautomoita syntyy tiuhaan. Kilpailu ihmisten ajasta on siis kovaa, ja oleellinen tieto hukkuu helposti raporttien massaan. Siksi hyvällä viestinnällä on suuri merkitys uuden tiedon tuottamisessa. Hyviä vinkkejä raporttiviestintään voi katsella vaikkapa Sitran Tiina Heinilän postauksesta.