Tiedeviestintä – opas tutkijalle

Viime syksystä asti olemme työstäneet Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen tiimin kanssa Tiedeviestintäaiheista blogia nimeltään Tiedeviestintä – opas tutkijalle. Blogi tarkastelee tiedeviestintää tutkijan näkökulmasta ja pyrkii rohkaisemaan tutkijoita astumaan ulos kammiosta ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun antamalla käytännön vinkkejä.

Tutkijan harjoittamasta viestimisestä ja yhteiskunnallisesti vuorovaikutuksesta – yliopiston kolmannesta tehtävästä – ei  juuri palkita. Miksi tiedeviestintää siis kannattaisi harrastaa? Tässä alla muutama blogistamme nostettu pohdinta, jotka voivat toimia motiivina tutkijalle aloittaa tieteestä viestiminen.

Erään tulkinnan mukaan tieteen ihanteisiin kuuluu avoimuus, yhteistyö ja tiedon jakaminen. Nämä ovat yhteensopivia ihanteita myös nykyisen sosiaalisen median kyllästämän mediaympäristön kanssa. Sosiaalinen media, kuten blogit tai sosiaaliset verkostot, mahdollistaa niin tiedon tehokkaan jakamisen kuin tiedon ja ideoiden kommentoinnin ja kehittelyn. Sosiaalisen median kautta tutkija voi sekä pyrkiä popularisoimaan oman alansa tutkimusta, nostamaan esiin tärkeitä tutkimustuloksia ja osallistua tutkimuksesta käytävään keskusteluun. Sosiaalinen media on lyönyt itsensä läpi myös akateemisessa maailmassa, ja tutkimusmaailmasta kiinnostuneita varten löytyy jo monia hyvin suosittuja verkostoitumistyökaluja, eräänlaisia tutkijoita varten suunniteltuja ”akaatemisia facebookkeja”.

Verkon sosiaalista käyttöä voisi siis ajatella vähän samaan tapaan kuin opettamista yliopistoissa: se on tutkijan perustehtävä itse tutkimisen ohella. Selvää tietysti on, että jos tutkijalla ei ole aikaa tutkia, sosiaalisen median käyttö ei tätä puutetta korjaa. Onneksi tutkijalle on viestimistä varten kavereinaan edelleen viestimisen ammattilaiset: tiedottajat ja toimittajat. Tutkijan kannalta on kuitenkin muitakin hyviä syitä osallistua tutkimuksesta viestimiseen kuin puhdas tiedon jakaminen tai tieteen avoimuuden ihanteet. Näistä yksi on asiantuntijuuden murros.

Monimutkaisessa yhteiskunnassa asiantuntijoita löytyy moneen eri tarpeeseen, ja toimittajat nostavat heitä mielellään esiin. Asiantuntijuudesta on tullut eräänlainen brändäämisen kohde, ja on myös puhuttu asiantuntijuuden inflaatiosta. Tästä seuraa se, että jos tutkija ei itse puhu omasta tutkimuksestaan tai esiinny asiantuntijana oman erityisalansa kysymyksissä, joku muu tekee sen varmasti hänen puolestaan. Siksi tutkijoiden on noustava esiin puolustamaan omaa asiantuntija-asemaansa sekä tieteellisen tiedon merkitystä maailmaa selitettäessä.

Tieteen avoimuuden ja asiantuntijuuden murroksen ohella löytyy tutkijalle myös kolmas syy kiinnittää huomiota tieteestä viestimiseen. Se on urakehitys. Tutkija on myös itse henkilöbrändi – halusi tai ei. Tällä ei tarkoiteta esiintymistä naistenlehtien kansikuvissa (kuin ehkä muutaman suhteellisen harvan tutkijan kohdalla); tutkijan pelkällä verkkonäkyvyydellä voi olla merkitystä esimerkiksi työmahdollisuuksien kannalta. Kannattaa kokeilla itse, mitä verkosta löytyy hakemalla tietoa itsestä tai omasta erityisalasta. Niin ikään verkko on muuttanut julkaisukulttuurin pelisääntöjä radikaalisti. Enää tieteellinen julkaiseminen ei ole suurten kustantamojen yksinoikeus, vaan avoimet journaalit ovat vallanneet alaa uskottavina tieteellisen tiedon levittämisen ja keskustelun areenoina. Tutkimuksen julkaiseminen maksumuureista vapailla areenoilla lisää – tutkitusti – tutkimuksen saamaa näkyvyyttä. Samaten tutkimusdatan jakaminen avoimesti lisää todennäköisyyttä saada tutkimukselleen näkyvyyttä akateemisessa maailmassa.

Jos tämä vakuuttelu ei vielä riittänyt houkuttelemaan vierailemaan Tiedeviestinnän oppaassamme, sivustolta löytyy myös videohaastatteluja tunnetuilta tieteen popularisoijilta ja eteviltä tieteestä viestijöiltä, joita kannattaa käydä katsomassa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s