Media-aktivismin uusi etiikka

Tänään verkossa on kiertänyt ahkeraan MTV3:n uutinen, jonka mukaan kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) olisi esittänyt homouden piilottamista urheilussa kannattavia mielipiteitä radio-ohjelmassa. Monet kerkesivät jo uutista levittäessään päivittelemään Wallinheimon kömpelön kuuloisia kannanottoja, kunnes alkoi kuulua kriittisiä sävyjä uutisen sisällön suhteen. Tästä seurasi, että toiset vaativat mm. Facebookissa suurempaa lähdekritiikkiä uutisten kierrättäjiltä ja tuomitsijoilta. Hieman samankaltainen tapahtuma sattui muutama viikko takaperin, kun Talouselämä julkaisi verkkosivuillaan uutiskäännöksen tutkimuksesta, jossa kodittomille jaettiin vastikkeetonta rahaa ja heidän oli todettu uutisen mukaan käyttäneen rahat järkevästi. Arvostelijoiden mielestä uutinen oli monelta osin suorastaan virheellinen, vähintäänkin liikaa mutkia oikova.

Onko meillä tavallisilla uutisten kuluttajilla ja sosiaalisen median käyttäjillä vastuu, kun levittämme ja kommentoimme uutisia vai tulisiko höynäytetyn lukijan hakea korvausta mediatalolta, jos joutuukin itse arvostelun kohteeksi?

Palataan tähän kysymykseen hetken kuluttua ja tehdään aluksi nopea kertaus viestinnän tutkimuksen historian lehdillä: 1. Maailmansodan aikaan viestinnän tutkijat uskoivat median vallan olevan valtaisa. Yleisöä pidettiin passiivisena massana, johon voi upottaa viestejä kuin injektioruiskulla työntäen. 1960-luvulle tultaessa suoran vaikutuksen mallista luovuttiin. Vaikutusten todettiin olevan pikemminkin epäsuoria ja tilannesidonnaisia kuin suoria. Alettiin puhua mm. ”agendan asettamisen” vallasta ja ”portinvartijamallista”, jossa tiedotusvälineillä on valtaa siihen mistä puhutaan, ja näin ollen julkisen keskustelun sävyihin ja sisältöihin. Kuva yleisöstä tarkentui: yleisö onkin viestien vastaanotossa aktiivinen ja käyttää mediaa haluamallaan tavalla.

Laatumedian idea perustuu siihen, että voimme luottaa uutisiin. Laatumedian tehtävä on suodattaa roska pois ja julkaista kultakimpaleet. Yleisö voi luottaa siihen, että faktat on tarkistettu, väärinkäsitykset ovat minimissään ja oleellinen tieto on tuotu esille – tai ainakin puutteista on mainittu. Ammattitoimittajatkaan eivät kuitenkaan ole täydellisiä, ja mediakenttä on hyvin kirjava.

Nyt elämme aikaa, jolloin sosiaalisesta mediasta on tullut uusi massaviestin. Sikäli kuin ”yleisö” ei ole tahdoton monoliitti, vaan kirjava joukko tulkitsemaan kykeneviä ihmisiä, on alettu peräänkuuluttaa medialukutaitoa ja kriittisyyttä. Sosiaalisessa mediassa ei vain kuluteta uutisia, vaan niitä myös jaetaan muille käyttäjille sekä kommentoidaan. Seuraako tästä ”henkilökohtaisesta joukkoviestinnästä” yleisön suurempi vastuu? Toiset vastaavat kyllä, ja itsekin kallistuisin ajattelemaan, että esimerkiksi uutisen jakaminen on teko, josta vain jakaja itse voi olla vastuussa. Pelin henki on siis muuttunut: kuluttaja on uusi media-aktivisti, joka voi kriittisesti ottaa osaa keskusteluun ja oikoa tarvittaessa uutisten sisältöjä ja tuoda vaihtoehtoisia näkemyksiä esiin. Tai ainakin näin olisi ideaalimaailmassa. Tässä siis pieni mediakritiikin ohje Mediactive-blogin pitäjä, toimittaja Dan Gillmoren jalanjäljissä ja innoittamana:

  1. Ole skeptinen kaikesta – parhaatkaan journalistit eivät ole täydellisiä. Kaikki lähteet eivät esimerkiksi ole yhtä arvokkaita: holokaustista ei kysytä Hitleriltä, Magneettimedia ei välttämättä kerro vaiettua totuutta ja 20 vuotta asiaa tutkineella lääketieteen tohtorilla voi olla enemmän tietoa asiasta kuin itseoppineella konsultilla tai marketin edestä tavoitetulla ”kuluttajalla”.
  2. Älä ole yhtä skeptinen kaikkea kohtaan – miltei kaikki tietävät, että iltapäivälehtien lööpit eivät ole tarkalleen ottaen totta. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan iltapäivälehtiin luottaa vain alle 18 % suomalaisista. Verkossa pätevät myös omat luottamuksen sääntönsä: asiantuntevan oloinen blogi voikin olla hyvin puolueellinen. Omalla nimellään kommentoija voi olla parempi lähde kuin anonyymi huutelija, mutta voi olla myös toisinpäin. Luottamuksen rakentamiseksi lähteen taustasta täytyy olla olemassa jotain tietoa, ja sitä kannattaa hyödyntää.
  3. Uskaltaudu oman mukavuusalueen ulkopuolelle – Ihmiset etsivät luonnostaan tietoa, joka vahvistaa heidän ennakkokäsityksiään. Informaatiota myös tulkitaan valikoiden. Lukemalla itselle ”vaihtoehtoisia” uutislähteitä ja osallistumalla keskusteluun maailmankuva voi laajentua. Kannatta myös uskaltaa kyseenalaistaa totuuksina kerrotut tarinat, eikä mennä kritiikittä mukaan toisen tarjoamaan näkökulmaan: ”peliala on Suomen uusi toivo”, ”Nokia epäonnistui, koska siellä ei osattu johtaa innovaatioita”, ”Perussuomalaiset ovat keskimäärin sivistymättömämpiä kuin muiden puolueiden kannattajat” – onko tosiaan näin ja kenen näkökulmasta?
  4. Kysy lisää – harva ostaa autoa ilman perusteellista taustatutkimusta. Mutta otammeko annettuna iltapäivälehden uudet ravintovinkit ja sovellamme niitä suoraan omaan kehoomme?
  5. Opiskele mediatekniikkaa – mediayleisö on yhä useammin myös itse mediasisältöjen tuottaja. Journalistisen prosessin tunteminen on tärkeää, jos haluaa olla mediakriittinen. Samalla tavalla tärkeää on tuntea digitaalisen tiedontuottamisen käytännöt, jotta voi olla kriittinen myös verkossa.
Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Media-aktivismin uusi etiikka

  1. Hyvät teesit! Mutta tarkista vielä lähdekriittisesti blogisi linkki. Puhut ”tutkimuksesta”, eikö kuitenkin lähinnä KYSELY? ”Tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Se haastatteli yli tuhatta ihmistä joulukuussa. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.” Me toimittajat yritämme epätoivoisesti erottaa nämä kaksi asiaa.

    • Totta turiset! Kyseessä on tosiaan kyselytutkimus. Minun arvoasteikossani enemmän ”tutkimus” kuin mikä tahansa kysely, sillä tekijänä luotettu taho ja otos edustava satunnaisotos. Ei siis verrattavissa esim. Ylen verkkokyselyihin, joita ei tietystikään pidä tituleerata tutkimuksiksi missään yhteyksissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s