Kohti avoimempaa ja ammattimaisempaa lobbausta?

Lobbaus eli ”vaikuttajaviestintä” on saanut viime aikoina runsaasti huomiota. Poliittiset erityisavustajat ovat siirtyneet viestintäyrityksen palvelukseen, jonka tuotteisiin kuuluu vaikuttajaviestinnän ja yhteiskuntasuhteiden hoitaminen. Entinen elinkeinoministeri hyppäsi hallituksesta suoraan elinkeinoelämän edunvalvojan johtoon. Talvivaaran taustalta on paljastunut vähintäänkin epämääräisiä poliittis-taloudellisia kytköksiä.

Lobbauksella on terminä huono kaiku, ja se nousee usein esiin kielteisissä asiayhteyksissä. Joskus lobbaus liitetään epämääräiseen, lain rajoja koettelevaan kulisseissa vaikuttamiseen tai suoranaiseen korruptioon. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, kun puhutaan lobbauksesta ammattimaisena viestintänä. Silloin lobbauksella tarkoitetaan poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista viestimällä päättäjille, virkamiehille ja vallankäyttäjille lobbaajalle tärkeistä näkökulmista. Kyse on siis jonkin intressiryhmän edun ajamisesta viestimällä vaikuttajille. Siksi puhuttaneen ”vaikuttajaviestinnästä” (joskus puhutaan myös ”rajatusta yhteiskuntasuhteiden hoitamisesta” tai ”taustavaikuttamisesta tiedoilla”). Nykyään tällaisen ammattimaisen viestinnällä vaikuttamisen hyväksyttäviin keinoihin eivät kuulu niinkään lahjat, matkat ja kestitykset kuin taustatietojen tarjoaminen ja keskustelut. Vaikuttajaviestinnällä onkin yhteiskunnallinen tehtävä: tiedon ja näkökulmien tuottaminen päätöksenteon tueksi.

Mikä sitten tekee vaikuttajaviestinnästä niin epäilyksiä herättävää? Se liittyy viestinnän suoruuteen. Olemme tottuneet ajattelemaan, että viestinnän avulla vaikutetaan epäsuorasti, median välityksellä. Median rooli on toimia paitsi välittäjänä, myös jonkinlaisena totuussuodattimena ja yhteistä etua edistävänä keskustelun areenana. Julkisuus ei kuitenkaan ole ainoa areena toimia. Joskus suorat kontaktit päättäjiin koetaan tehokkaammiksi kuin median agendaan vaikuttaminen. Vaikuttajaviestinnän välineitä ovat aamukahvit, tapaamiset, verkostoitumistilaisuudet, teemapäivät, illalliset, kuulemiset, asiantuntijalausunnot, tutkimusten julkistukset jne., yleisemmin siis rajatumman piirin kanssakäymiset.

Miksi jotkut haluavat vaikuttaa päättäjiin ilman julkista keskustelua? Syitä on lukuisia: mediassa oma kanta saattaa hukkua uutistulvaan, herättää kielteistä keskustelua, saada vastustajat liikkeelle jne. Esimerkiksi Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK tuskin tarkoituksella halusi nostattaa Chisu-gaten kaltaisen mediamyrskyn ja saattaa koko alan ikävään valoon. Toisaalta ikävän julkisuuden välttäminen, toisaalta tehokas suora vaikuttaminen ovat tehneet vaikuttajaviestinnästä houkuttelevan vaihtoehdon.

Toisin kuin esimerkiksi EU:n parlamentissa, Suomessa lobbausta ei säädellä millään erityisellä ohjeistuksella. Toimija voi ottaa yhteyttä poliitikkoon milloin ja missä vain – myös epävirallisesti. Lobbareille ei ole myöskään tarjottu mahdollisuutta rekisteröityä, kuten EU-parlamentissa toimitaan. Tavallista on, että Suomessa lobbarit ovat ”asiantuntijoita”, joita kuullaan komiteoissa ja valiokunnissa, ja heidän pääasiallinen kohderyhmänsä ovat kansanedustajat ja virkamiehet. Suomalaista lobbauskulttuuria pidetään epämuodollisena ja välittömänä, mikä johtunee yksinkertaisesti siitä, että keskeiset tahot tuntevat toisensa melko hyvin.

Parhaimmillaan vaikuttajaviestintä palvelee sekä yksityisen toimijan että yhteisen hyvän etua. Näin on silloin kun lobbaajien tarjoama informaatio johtaa parempiin päätöksiin kuin mitä tehtäisiin ilman tätä informaatiota. Voidaan kuitenkin ottaa kriittinen kanta siihen, saako lobbaus aikaan parempia päätöksiä. Emmehän voi olla ensinnäkään varmoja siitä, että päättäjillä on kyky tunnistaa parhaat ratkaisut riippumatta lobbaajien muista ominaisuuksista. Toiseksi emme tiedä, lobbaavatko parhaiden ratkaisujen kehittäjät aktiivisesti omaa kantaansa vai koostuvatko lobbarit keskinkertaisten toimijoiden edustajista. Kolmanneksi on selvää, että toisilla tahoilla on enemmän resursseja ja paremmat valmiudet lobata kuin toisilla. Näin on erityisesti silloin, kun käytössä on ammattilobbareita  moneen lähtöön, joilla on valmiit kontaktit ja aatteellinen yhteys päättäjiin. Viestit menevät sitä tehokkaimmin perille mitä paremmin arvomaailmat kohtaavat. Ehkä saammekin keskinkertaisia päätöksiä johtuen siitä, että päättäjille tarjottava informaatio ei ole parasta mahdollista?

Toinen lobbaukseen liittyvä ongelma on harmaalle alueelle, laittoman ja laillisen vaikuttamisen välimaastoon, sijoittuva vaikuttaminen. Esimerkkinä vaikkapa lahjoilla voitelu tai vaalituet, jotka ovat ikään kuin epäsuoria keinoja vaikuttaa. Halutaan ohjata kampanjatukea tahoille, joiden toivotaan muodostavan enemmistön päätöksentekoelimessä tai sitten pyritään vaikuttamaan yksittäisten edustajien sympatioihin tuen antajaa kohtaan.

Hyvä keino tehdä lobbauksesta vähemmän epäilyttävää olisi noudattaa jonkinlaista eettistä ohjeistusta. Läpinäkyvyys on hyvä ohjenuora. Sekä asiakkaan, lobbarin että lobbauksen kohteen näkökulmista voisi olla hyvä tehdä julkisesti näkyväksi, mitä ja ketkä ovat puhuneet ja kenen kanssa. Lobbareiden kerääminen rekisteriksi olisi myös hyvä tapa tehdä ammattikunnasta näkyvämpi ja liittää siihen tiettyjä laatuvaatimuksia. Esimerkiksi brittiläinen Nolan komitea on listannut julkisissa viroissa työskenteleville eettisiä suosituksia, jotka sopisivat ohjenuoraksi lobbaukselle myös Suomessa. Suosituksia ovat mm. (taloudellinen) lahjomattomuus, objektiivisuus (yrityksiä tai yksilöitä koskevien päätösten tulee perustua ansioihin), vastuuvelvollisuus (julkinen toimija on vastuussa päätöksistään), avoimuus (kaikissa päätöksissä ja niiden perusteluissa tulee olla mahdollisimman avoin) ja rehellisyys (kaikki päätöksentekoon liittyvät yksityiset intressit tulee tehdä julkisiksi). Näin ulkopuolisella on mahdollisuus arvioida, mitä tietoja päättäjillä on ollut käytössään ja onko päätöksenteko säilynyt päättäjällä itsellään vai luovutettu jonnekin muualle.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s