Taitavaa mielipiteen muokkausta, rekrytointia vai opetuksen kehittämistä?

Eilen tupsahti Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoiden sähköpostilistalle pyyntö ”osallistua viestinnän opiskelijatutkimukseen”, johon vastaamalla voi ”voittaa upean Fossil-kellon!”. Linkin takaa paljastui viestintätoimiston verkkosivuilta löytyvä, muutaman sivun mittainen kysely otsikolla ”VIESTINNÄN OPISKELU JA TULEVAISUUDEN ODOTUKSET”. Kyselylomakkeessa esitetään mm. seuraavia samaa-eri-mieltä-väittämiä: ”Viestinnän kurssit ovat liian teoreettisia”, ”Luennoitsijoilla/opettajilla tulee olla viestinnästä myös liike-elämän kokemusta”, ”Luennoitsijani/opettajani ovat ammattitaitoisia”, ”Yhteistyö yritysten kanssa näkyy jokapäiväisessä opiskelussa”, ”Opiskelussa hyödynnetään runsaasti käytännön esimerkkejä”, ”Teemme riittävästi vierailuja erilaisiin viestinnän alan työpaikkoihin”, jne. Kyselyä käytetään ehkä eri korkeakoulujen opiskelijoille, sillä vastaajilta pyydetään taustatietoja mm. koulutusalasta ja asuinalueesta.

Wikipediasta löytyy määritelmä termille ”push poll”. Se on erityisesti poliittisten kampanjoiden yhteydessä käytetty markkinointitekniikka, jolla pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan vastaajaan mielipiteisiin. ”Tyrkkykyselyissä” datan keräämiseen, otoksen edustavuuteen tai aineiston analysointiin ei välttämättä kiinnitetä paljoakaan huomiota. Kyseessä on enemminkin kyselyksi naamioitu, puhelinmarkkinointiin verrattava kikka. Oleellista ovat kysymysten ja väitteiden muotoilut; niiden avulla pyritään luomaan tietynlaista kuvaa käsillä olevasta ilmiöstä ja muokkaamaan vastaajan mielipiteitä – kuten vaikka siitä, tehdäänkö riittävästi vierailuja erilaisiin viestinnän alan työpaikkoihin tai pitäisikö opettajilla olla liike-elämän osaamista. Kysymykset voivat myös olla johdattelevia. Esimerkiksi sen sijaan että kysyttäisiin ”onko opintojen sisältö vastannut odotuksiasi”, voidaan kysyä ”Miten hyvin viestinnän opintojen sisältö on vastannut odotuksiasi?” Tai voidaan flirttailla hieman: ”Yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa minulle hyviä mahdollisuuksia verkostoitumiseen”. Samaa mieltä, eri mieltä?

Aikana jolloin kyselytutkimus kärsii inflaatiosta, jokainen epäkysely on liikaa. Tai ainakin kyselyssä tulee selkeästi ilmoittaa tulosten käyttötarkoitus. Se ei oikeastaan selvinnyt viestintätoimiston sivuilta.

Viestinnän oppiaine on selvittänyt vuosi sitten valmistuneessa tutkimusraportissa viestinnän oppiaineesta valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille. Tutkimuksen perusteella ei ole syytä olla akuutisti huolissaan viestinnän opiskelijoiden töihin pääsemisestä: jopa 70% oli työpaikka valmistuessaan, ja valmistuneiden työttömyysjaksot ovat olleet pisimmillään 6 kk. 95% vastaajista oli työskennellyt jo opiskeluaikanaan. Kun tiedetään, että viestinnän opinahjoja tässä maassa riittää, kyselyn tuloksista voisi jopa vetää sen johtopäätöksen, että HY:n viestinnän opiskelijoista käydään jonkinlaista kilpailua!

Edelleen tutkimuksen avulla pyrittiin paikantamaan opintojen ja työelämän vastaavuuksia sekä kartoittamaan vastaajien mielipiteitä opetuksesta. Lähes puolet vastaajista katsoi opintojen palvelevan työtehtäviä joko melko hyvin (38%) tai erittäin hyvin (11%), vaikka työkokemus koettiin tärkeämmäksi työn saantia helpottavaksi tekijäksi (vastausten keskiarvo 4,5 asteikolla 1–5; ”viestinnän opintojen” vastaava ka=4,1). Lisäksi vastaajat olivat melko tyytyväisiä opetukseen (ka=3,5). Alimman ”arvosanan” sai opintojen ohjaus (ka=3), jonka kehittämisestä onkin keskusteltu oppiaineessa. Tärkeimpinä opintojen tarjoamina valmiuksina pidettiin kriittistä ajattelukykyä (ka=4,2), teoriatuntemusta (ka=4) sekä tiedon keruuta ja analysointia (ka=3,8). Työssäkäyntiä puolestaan pidettiin tärkeimpänä opintoja hidastavana tekijänä (ka=3,4). Kyselyn vastausprosentti oli 54 (n=174), ja vastaajien sukupuolijakauma edusti hyvin opiskelijoiden jakaumaa.

Toivottavasti nyt toteutettavan kyselyn analysoijat muistavat vuoropuhelun tämän tutkimusraportin kanssa sekä pitävät mielessään otoksen ja edustavuuden käsitteet. Toivottavasti saamme uuden kyselyn pohjalta hyvin analysoitua tietoa opetuksen kehittämisen tueksi. Niin ei tule turhaan leikiteltyä viestinnän opiskelijoiden tulevaisuuden odotuksilla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s