Tulevaisuuden viestijän työkalupakki on internetissä

1970- ja -80-luvuilla käytiin organisaatioviestinnän tutkijoiden kesken  nk. ”paradigmasotaa”. Kiistan osapuolet väittelivät siitä, pitäisikö organisaatioviestinnän kysymyksiä lähestyä määrällisesti tekemällä esimerkiksi kyselyitä, mittauksia ja kokeita vai laadullisesti tutkimalla puhetapoja, diskursseja, retoriikkaa ja muita kielen symbolisen merkityksenannon ilmentymiä. Kumpi oli oikeassa? Kummatkin tietysti, sillä sosiaalisen maailman kysymyksiä on aina parempi lähestyä monesta näkökulmasta. Lisäksi erilaiset kysymykset vaativat erilaisia tiedonhankinnan tapoja. Entä kumpi voitti?

Vaikka tänä päivänä ajatellaan yleisesti, että vuoropuhelu erilaisten lähestymistapojen välillä on hyvästä, kävi paradigmasodassa valitettavasti niin, että kiistan kuluessa laadullinen koulukunta vahveni ja määrällinen jäi hieman jalkoihin. Hyvää tässä oli kuitenkin se, että myös kielen tutkimuksen menetelmät tulivat – ilmeisen oikeutetusti – mukaan viestinnän tutkimukseen. Viime vuosikymmenien aikana on kuitenkin tapahtunut hengästyttävän paljon asioita, joiden seurauksien ymmärtäminen on edelleen vaikeaa. Nämä muutokset vaikuttavat voimakkaasti organisaatioviestinnän tutkimukseen ja asiantuntijatyöhön (tai ainakin niiden pitäisi).

Kyse on tietysti internetistä ja sen tutkimisesta. Internet on massiivinen inhimillisen käyttäytymisen laboratorio, jossa periaatteessa joka ikinen liikkeemme ja viestintätekomme on jollakin tavalla jäljitettävissä, ainakin jos näin haluamme. Tällä on viestinnäntutkimukselle seurauksia, jotka ovat hyvin vaikeasti ennakoitavissa. Käsittelen seuraavaksi joitain organisaatioviestinnän kannalta mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

a) Sosiaalisen median käyttötavat ja verkkoaktiivisuus. Pohdi kuinka paljon organisaatiotasi koskevaa tai siihen läheisesti liittyvää tietoa verkossa on. Tieto on todennäköisesti jakaantunut lukuisille erilaisille alustoille ympäri verkkoa: Facebook yhteisöihin, statuspäivityksiin, Youtube-videoihin, keskustelupalstoille, blogeihin, Flickr-kuva-arkistoihin, dokumenteiksi – minne milloinkin. Mitä käyttöä tällaiselle informaatiolle voisi olla? Tämän päivän ohjelmistot mahdollistavat nk. datan louhinnan (data mining) eli toimenpiteen, jossa tietokone pistetään töihin ihmisen puolesta etsimään esimerkiksi tiettyjen hakusanojen avulla osumia suosituilta keskustelupalstoilta. Tätä tietoa voidaan edelleen tilastoida ja analysoida automaattisesti. Voimme esimerkiksi esittää tietoa säännöllisin väliajoin louhivalle ohjelmalle kysymyksen:

”etsi keskustelupalstoilta A, B, C ja D samasta lauseesta/kappaleesta osuma sanoille ’ala-arvoinen’ JA/TAI ’huono palvelu’ JA/TAI ’älä mene’ JA/TAI ’säästä rahasi’ + oman ravintolamme nimi”

Tällaisen ajankohtaisen ja automaattisesti päivittyvän tiedon avulla voisimme saada esimerkiksi älypuhelimeemme ”hälytyksen” siitä, että jokin tuote yrityksemme repertuaarissa herättää närää ja verrata sitä ajantasaisiin myyntilukuihin. Jos sieltä paljastuu äkillinen myyntikäyrän muutos, kannattaa asia varmasti tarkistaa. Sama koskee tietysti organisaatiota uhkaavia, jossakin internetin laitamilla kyteviä kriisejä. Kuten tuoreehko tutkimus osoittaa tämänkaltaisen merkityksiä sisältävän ”semanttisen” tiedon avulla voimme ehkä jopa jossakin määrin ennakoida tapahtumia.

b) Organisaatioiden sisäisten ja ulkoisten verkostojen kartoittaminen. Sosiaalisten verkostojen analyysiä on tehty systemaattisesti 1950-luvulta lähtien, mutta vasta aivan viime vuosikymmeninä ala on alkanut laajentua todella massiivisesti, eikä tämä ole ihme kun ajattelee, kuinka intuitiivisesti mukiinmenevä tapa ”verkostoajattelu” on. Organisaatioviestinnän tutkimuksessa verkoston muodostavat ihmiset ja organisaatiot sekä heidän väliset ”suhteet”, jotka rakentuvat mm. vaihtamistamme tiedoista, taidoista, osaamisesta, uutisista sekä muista yhteisön toiminnan kannalta välttämättömistä symbolisista viesteistä.

Organisaatioiden sisäisten suhdeverkostojen kartoittamiseksi mainion työvälineen tarjoavat esimerkiksi erilaiset ”sisäiset sosiaaliset mediat”, sähköposti, puhelu- ja kalenteridata. Erilaiset työhön liittyvät verkostot tarjoavat tärkeää tietoa mm. siitä, ketkä ovat keskeisissä asemissa tiedon välittämisessä (ne eivät ole esimiehiä aina!) tai millainen verkoston muoto (esim. hierarkkinen vai hajautettu) tukee parhaalla tavalla tekemistä. Verkostojen kehittymistä voidaan myös jossakin määrin ennakoida, jolloin saadaan tärkeää tietoa vaikkapa siitä, millä tavalla yhteistyökuviota tietyn organisaation ulkopuolisen toimijan kanssa tulisi rakentaa. Tieteellisesti suuntautuneet lukijat löytänevät mielenkiintoista lisätietoa esimerkiksi Peter R. Mongen tuotannosta.

c) Joukkoistaminen ja online-pohjaiset koeasetelmat. Joukkoistaminen (crowdsourcing) on yksi tämän päivän muotisanoista, jolla on myös useita sukulaistermejä (collective intelligence, open innovation, the wisdom of the crowd…). Menemättä sen tarkemmin käsitteenmäärittelyyn riittää todeta että joukkoistamisen perusajatuksena on suuren määrän ihmisiä hyödyntäminen erilaisten ongelmien ratkaisemisessa ja tiedon kokoamisessa ja järjestelyssä. Tätä joukkovoimaa hyödyntämällä voidaan päästä monesti hyviinkin tuloksiin; esimerkiksi pistämällä pystyyn Digitalkoot Kansalliskirjasto voi säästää valtavan määrän henkilötyövuosia. Hieman toisenlaista ajatusta edustaa puolestaan Innocentive, joka saattaa yhteen yritykset ja propellipäät, jotka ovat kiinnostuneita ratkomaan niiden tarjoamia pulmia. Teoreettisesti suuntautuneet saattavat kokea kiinnostavaksi aihetta sivuavan kirjoitukseni The Extended Mind -blogissa. Pulmien ratkomisen ohella internet tarjoaa myös mahdollisuuksia erilaisten koeasetelmien järjestämiselle. Esimerkiksi markkinatutkimuksen tarkoituksiin voidaan palkata yhteisöpalveluiden kautta innostuneita ihmisiä testiryhmiksi.

d) Avoimen datan mahdollisuudet. Ei myöskään pidä unohtaa, että muut yhteiskunnallisen tiedon kanssa työskentelevät ovat kiinnostuneita valtavan datamäärän hyödyntämisestä. Datajournalismin parissa pohditaan monenlaisia keinoja hyödyntää mm. julkisten toimijoiden, yritysten, erilaisten rekisterien yms. tarjoamaa valtavaa tietomäärää. Tarvittavilla ohjelmointitaidoilla, tilasto-osaamisella sekä visuaalisten tiedon esittämistapojen taitajalla on pääsy monien ”julkisten salaisuuksien” äärelle. Hieman hurmahenkisesti, mutta viileästi kuitenkin, voi todeta, että tästä hyötyy jo demokratiakin!

Internetin, sisäisten verkostojen ja digitaalisen datan keräämisen myötä on avautunut runsaasti uusia uria viestinnän tutkimukselle. Tietysti suuri osa edellä luetelluista osa-alueista on pääosin insinöörien, ohjelmoijien tai muuten teknisesti valveutuneiden ihmisten käsissä. Nopea kehitys tuo myös mukanaan paljon sellaista, joka vanhenee hetkessä tai painuu nopeasti unholaan. Lisäksi uudet innovaatiot ovat harvoin heti kaikkien käytössä puhtaasti siitä syystä, että ne ovat keskeneräisiä – kuten ohjelmisto vailla kunnollista graafista käyttöliittymää. Ei myöskään sovi unohtaa sitä, että todella hyödylliset sovellutukset syntyvät vasta alan substanssiosaajien kanssa yhteistyössä, kun osataan kysyä oikeanlaisia kysymyksiä ja yhdistää tiedot tarvittavaan tekniseen osaamiseen. Tästä edellä mainittu datajournalismi onkin erinomainen esimerkki.

Joka tapauksessa internet ja viestintä yhdessä tarjoavat uuden haasteen viestinnän tutkijoille ja asiantuntijoille. Haasteen, joka edellyttää myös monenlaista teknistä ja ”määrällisenä” pidettyä osaamista. Kun menetelmät, ohjelmistot ja osaaminen kehittyy, tulemme näkemään hyvin erilaisen organisaatioviestinnän tuntijan työkalupakin kuin tänä päivänä – vanhoja totuuksia siis unohtamatta. Mutta mahtaako sitä ennen koittaa uusi paradigmasota, esimerkiksi digi-ihmisten ja piuhoista irtaantuneiden välillä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s